This is f*cking… this is... this... is... Caca de vaca!

Pidän Costa Ricasta ja ihmisistä, joiden kanssa työskentelen. Pidän myös työstä, kilpikonnista, luonnosta, kylästä, jossa asun, sekä kaikista niistä omituisista asioista, joita päivittäin tulee vastaan.

Toisinaan tulee kuitenkin hetkiä, jolloin paras tapa ilmaista käsillä oleva tilanne on todeta ns. I fucking hate this bullshit tai näin suomalaisittain aiiiieiiiii voiiiiiiii v-ttu s--tana... Kun kiskon jalkoja irti mudasta, kaadun polviani myöten vesikasvimössöön tai joudun uimaan laguunin poikki pidellen reppua pään päällä voimakkaassa virtauksessa. I fucking hate this bullshit. Kun kanat herättävät joka ikinen aamu klo 2.00 jälkeen mielipuolisilla seremonioillaan. Ai s--tana. Kun kahvin joukkoon tippuu katosta lepakon kakkaa ja huomaat sen vasta kupin pohjaa kallistaessa. Fuck this shit. Kun isäntäperhe laittaa radion päälle klo 5 aamulla ja alkaa laulaa lempikappaleensa mukana. Ai v-ttu, ai s--tana. Kun vesi loppuu sähkökatkoksen aikana ja ei ole mitään, millä vetää vessaa. Aiiiiiieiiiiii....

Tämä päivitys on omistettu tilanteille, jotka saavat toisinaan silmäkulman nykimään ja mielipuolisen virneen ilmestymään kasvoille. Viime päivien rankkasateet, sähkökatkokset, hyönteisinvaasiot, toisen kengän katoaminen yllättäen ilmestyneen joen mukana sekä roikkuminen kaatuneen puun latvassa keskellä laguunia, ettei huuhtouisi kanoottinsa kanssa avomerelle, ovat toimineet vaistonvaraisena inspiraation lähteenä tällä kertaa.

Eniten ottaa pannuun -viidakko edition!

1.       Hyttysenpistot.

*raap-raap-raap-RAAAAAPS-raaps-raaps-RAAPS* “Oh, Anna! Your legs! Are you using any bugspray??”

2.       Joet.

Täällä päin maailmaa ei harrasteta siltoja. Kun sataa, joet tulvivat ja ainoa vaihtoehto on odottaa joen laskeutumista. Tänne tulon jälkeen olen käytännössä tarponut päivästä toiseen samoissa shortseissa, koska ne ovat ainoat, jotka eivät kastu läpimäriksi päivittäin jokea ylitettäessä. Ai niin! Kiitos joki, eilisen jäljiltä omistan enää yhden kengän. Pura vida!

3.       Julmat vitsit.

Olen ollut jo pidempään sitä mieltä, että ticojen varautunut suhtautuminen konflikteihin ja pakonomainen tarve kohteliaisuuteen on suuri valhe. Isäntäperheeni harrastaa julmia vitsejä. Tällä viikolla olen saanut seurata koirien koulutuksen ilmahavainnollistamista vyön ja potkimisnäytöksen säestämänä sekä jujutuksen siitä, että isäntäperheen koiranpentu tippui jokeen ja hukkui. Olen jo niin monta kertaa ollut huulipyöreänä ja silmät suurina jonkun kaskun jäljiltä, etten enää usko, mitä he kertovat. Muutama päivä sitten löysin pyyhkeeni yltä päältä kananverestä, sillä isäntäperheen isä oli pyyhkinyt veitsensä siihen teurastettuaan kanan. Tänään isäntäperheen isä kysyi ensimmäistä kertaa varovaisesti, voisiko lainata kovia kokenutta pyyhettäni. Sure. Got to love this bullshit...

"Ihmiset varmasti arvostavat sitä, että edes yritän puhua espanjaa!" Väärin! Joskus he nauravat sinulle. SINULLE. Ja pitkään.

4.       Kaatosade.

Kaatosade. Sadetakki on jossain muualla, kuin missä oma fyysinen sijainti. Joki tulvii ja pitäisi päästä takaisin kotiin. Aiiiieiiiii voiiiiii s--tana...

5.       Kaikki haisee ja homehtuu.

Koska joka päivä sataa, kaikki tavarat ovat jatkuvasti kosteita, jonka lopputuloksena ne haisevat ja homehtuvat. Minä haisen, vaatteeni haisee, minä haisen, kaikki haisee. Jokin täällä haisee. Sniff, sniff, snifff… Lompakkoni on homeessa. Lompakossa olevat rahat ovat homeessa. Lompakkoni haisee. Huone, jossa asun, on homeessa. Olen omaksunut tavan aloittaa aamuni isoisän tupakka-tuberkuloosi-keuhkokuumeyskällä, ennen kuin liiskaan vaatekasastani löytyvät torakat.

6.       Kanat.

Isäntäperheellä on 40 kanaa ja 5 kukkoa. Ensimmäinen uskalikko ilmoittaa aamun alkaneen klo 2.30. Joka päivä. Kukkoja on viisi. Muut kukot jatkavat edellisen lopetettua. KUKKOKIEKUUUUUU, kukkKOKIEKUUUUUUUUUUUUUU! Aiiiiieiiiii voiiiii stna!!!

7.       Knowing me, knowing you.

Isäntäperheen äidin lempikappale. Olen kuullut tämän ABBAn klassikon 3-10 kertaa joka päivä. En ehkä koskaan anna Bennylle ja Björnille anteeksi kappaleen säveltämistä.

8.       Koirat.

Kaikilla ihmisillä täällä on koiria. Kun palaat yksin viverosta ja talsit pilkkopimeässä polkua pitkin takaisin kylään kymmenien koirien juostessa ja muristessa ympärillä, voit vain toivoa, että Baskervillen koira oli kirjoittajansa mielikuvituksen tuotetta ja luottaa paikallisten kertomaan, ettei täällä päin esiinny rabiesta. Toisinaan innokkaimpia raivopäitä joutuu huitomaan kauemmas kanootin melalla.

Vaihtoehtoisesti olet vaihtanut juuri ne ainoat sillä hetkellä puhtaat vaatteet päällesi. Hetken päästä kuulet, kuinka selkäsi takana tanner tömisee ja isäntäperheen jättikokoinen koira on päättänyt ilahtua näkemisestäsi niin paljon, että kuorruttaa vaatteesi kuraisilla tassunjäljillä. Kiitos, Ponki, tästäkin aamusta.

9.       Kylpyhuone.

Kylpyhuoneen ovi on edelleen repaleinen läpinäkyvä verho, jonka ohittaessaan voi hyvällä mielikuvituksella kuvitella, ettei näe, mitä toisella puolella tapahtuu. Tulee mieleen Linnanmäen Vekkulan pissaava mies. Hei, eiks täällä saa olla rauhassa…

10.   Laguuni.

Yöpartioon osallistuessaan ja viverolle mennessään tulee ylittää laguuni. Aiemmin laguuni ylitettiin pienellä kanootilla, jolla toiselle puolelle vain melottiin. Koska syys-lokakuussa sataa valtavasti, joka vuosi joki alkaa tulvia vaarallisesti jossain vaiheessa. Tämän jälkeen laguunin ja rannan välinen hiekkakaistale raivataan auki, jolloin laguunin ja joen vesi virtaa mereen. Tämä saa laguunin kuivumaan vuoroveden ollessa matalana. Lopputuloksena laguunin vetinen mutapohja täytyy ylittää jaloin toiselle puolelle päästäkseen.

Ollessani muutama päivä sitten polvia myöten jumissa laguunin mudassa ja taistellessani jalkoja irti pohjasta, koira toisessa kainalossa, kirosin viidakkoa, laguunia, mutaa, pohjakaloja, vesikasveja, vesikasvien piikkejä, silmään valuvaa hikeä ja nenässä kutittavia koirankarvoja. Voi nyt s--tana, voi v-...! Onneksi pelastava enkeli saapui auttamaan ja epätoivoista puoli tuntista myöhemmin seurasin tuntematonta ticoa yli laguunin, joka kantoi kaikkia tavaroitani ja vielä katsoi, että pääsen turvallisesti ylös asti. Kipitellessäni kiitoradan päähän, toinen pelastava enkeli, Migue, saapui sattumalta paikalle ja pääsin pick-upin kyydissä pulperialle asti. Pulperiasta ostin jääkylmän vichyn ja leirille saapuessa vastaus ”How was the lagoon?” –kysymykseen oli vaihtunut ”This is fucking bullshitistä” muotoon ”It was ok. Muddy.”

Mutta se ei pidä paikkaansa. Laguuni on Fucking caca de vaca!!!! tällä hetkellä.

11.   Myrkylliset eläimet.

Onpa söpö pikkupikku sammakko! Kuinka kirkkaan värinen! Kumarrun tähän vain hetkeksi ja otan yhden pikkupikku kuvan….! / Mikä tuolla roskakatoksen nurkassa on? Pikkupikku käärmevauvanen! Ihan minikäärme! Pikkupikku miniminikäärme! Tulkaa katsomaan! ”NOOOOOO, ANNAAAA ESTA MUY PELIGROSA, VENENOSA!!!” 

12.   Pavut ja riisi.

”Un poco más pinto, Anna?” NOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO…

13.   Polkupyörät.

Tiedättekö ne polkupyörät, joita ongitaan vuosittain joesta ja sen jälkeen ne katoavat jonnekin? Kerron teille salaisuuden: ne päätyvät Costa Ricaan. Harvoissa pyörissä on sellaista luksuriteettia kuin jarrut, puhumattakaan siitä, että hiekkatiet täällä olisivat koskaan tavanneet pohjoismaalaisia kaupunkilaisserkkujaan. Siltojen puutteesta nyt puhumattakaan. Kaikissa pyörissä ei tosin ole penkkiä tai niitä ketjujakaan, joten ei auta valittaa jarruista. Pyöräillessäni paikallisten perässä kuoppaisia hiekkateitä pitkin, jotka muodostuvat sateen muokkaamista kanjoneista sekä kookospähkinän kokoisista kivenmurikoista, pyörällä, josta puuttuu jarrut, puristan rystyset valkeana pyörän ohjaustankoa ja mietin kaikkia niitä reppureissaajia, jotka pitäisivät tällaista kokemusta saavutuksena jostain aidosta kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta. Hampaat kalisten olen lukemattomat kerrat muistuttanut itselleni, että he antavat minun aina ajaa heidän parhaalla pyörällään.

14.   Radio.

Isäntäperhe laittaa radion päälle välittömästi herättyään. Välittömästi herättyään kello viideltä aamulla. Viideltä. Aamulla. Toisinaan he myös laulavat radion kanssa samaan tahtiin. Koska talon sermit, jotka erottavat huoneet toisistaan, ovat kirjaimellisesti pahvia ja oma huoneeni on isäntäperheen huoneen vieressä, saa jokaisena aamuna huomata heräävänsä Costa Rican parhaimpaan/ainoaan radio-ohjelmaan, joka kuuluu Progresossa. Pelkään, että jonain aamuna silmäkulmassani nykivä elohiiri muuttuu täysimittaiseksi hulluudeksi.

15.   Sähkökatkokset.

Vaimo, älä ole onneton meillä melkein kaikki laitteet on

jotka kehitys on tuonut tullessaan, vaikka kaikki eivät niistä piittaa

Kerää kynttilät pois, emme tarvitse nyt romantiikkaa

Kun olen hankkinut meille tuvan täydeltä elektroniikkaa…

16.   Tico-time.

Sovit töihin liittyvän tapaamisen, valmistelet asioita sitä varten. Sovittuna ajankohtana istut yksin toimiston edessä puoli tuntia, kunnes joku tulee sanomaan, että tapaaminen on peruttu, koska muut lähtivät pelaamaan jalkapalloa. Vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen, sovittuna ajankohtana istut yksin toimiston edessä puoli tuntia. Istut yksin toimiston edessä tunnin. Istut yksin odottamassa kaksi tuntia. Joku tulee paikalle ja pidätte epämääräisen tapaamisen, jonka anti on ruisleivän muotoa jäljittelevän numeron verran, koska asiasta voidaan keskustella ”myöhemmin” paremmin, kun muutkin ovat paikalla.

Ilmoitat isäntäperheelle, että sinun täytyy olla töissä klo se ja se ja lähteä talosta viimeistään ajankohtana X, joten tarvitset ruokaa mukaasi. Ajankohdan X lähestyessä isäntäperheen äiti viikkaa pyykkiä kasoihin, lähestyy vähän kerrallaan keittiötä kohden ja pysähtyy varmuuden vuoksi vielä soittamaan siskolleen ennen lopullisen päätöksen tekemistä ruuan valmistamisesta.

17.   Torakat, hiiret, hyttyset, hämähäkit, tuhatjalkaiset, muurahaiset, pienet muurahaiset, suuret muurahaiset, sikapienet muurahaiset…

UUAAAARRRGGGGHHHHH!!!!!! RAID… RAIIIIIIIID!!!! *tssssssszzzzzzzzzzzzzzzzzzzzhhhh*

Kiitos, helpotti.

Tähän perään vielä muutama hyvän mielen kuva!

Askartelimme Kortnin kanssa piñadoja lasten ympäristökasvatusprojektia varten.

Jostain syystä koiranpennut rakastavat selkäreppuani.
Se voi johtua myös kohdasta 5.

Liam käyttää kylpyhuonetta näytöksenomaisesti

Teimme piñacoladoja!

Churrolla on tapana nukkua kerällä Ponkin selän päällä.