"Hei, me venataan busseja taas!" - eli matkaamista Keski-Amerikassa

Heipä hei ulkomaailma!

Olimme tyttöjen kanssa matkustelemassa Keski-Amerikassa kuukauden ajan ja palasimme takaisin Costa Ricaan juuri sopivasti nauttiaksemme sadekauden alkamisesta! Tässä hieman tiivistystä maailmasta, johon mahtuu paikallisbusseja, häkellyttäviä maisemia, ystävällisiä ihmisiä, viiden quetsalen mojitoja, silmänkantamattomiin ulottuvia rantoja sekä kulttuurihistoriallisia kohteita eli ”kivikasoja” (Siekkinen, Sarja 2015).

Aluksi lensimme San Josesta Mexico Cityyn, vietimme kaupungissa muutamia päiviä, kävimme äänestämässä eduskuntavaaleissa ja lopulta otimme paikallislennon Mexico Citystä Cancuniin. Tästä eteenpäin palasimme Costa Ricaan busseilla. Vietimme muutaman viikon Meksikossa, kolme yötä Belizessä, kymmenisen päivää Guatemalassa, vajaan viikon Nicaraguassa ja muutaman päivän vielä Costa Rican Guanacastessa ennen palaamista San Joseen. Kuukausi on lyhyt aika tällaisen reissun tekemiseen, mutta jotain siinäkin ajassa ehtii nähdä!

Ensinnäkin, muutama sana. Keski-Amerikassa matkustaminen on helppoa ja kohtuullisen halpaa. Jos jossain hypoteettisessa tilanteessa päädyt kuitenkin Cancuniin ostamaan kymmenen dollarin piña coladoja Señor Frogsista tai maksamaan epämääräisiä sisäänpääsymaksuja klubeihin Playa del Carmenissa, reissubudjetti voi hieman notkahtaa. Onneksi kokeneet matkaajat kokkaavat kaikki ruokansa hostellien täysinvarustelluissa keittiöissä, täyttävät vesipullonsa itsepoimituista kookospähkinöistä tiristetyllä mehulla ja nauttivat viihdykkeeksi ainoastaan eläköityneen kansantanssiyhtyeen musisointia iltaisin jossain syrjäisessä kylässä, jossa auringonlaskusta nauttiminen ei maksa mitään. Meille muille toteaisin, että jonkinlaisten kalkulaatioiden suorittaminen Meksikossa vierailun jälkeen voi olla paikallaan, jos haluaa päästä budjettinsa rajoissa perille asti.

Belizessä vierailimme ainoastaan Caye Caulkerin saarella ja pikaisesti Belize Cityssä, josta oli helppo jatkaa bussilla Guatemalan Floresiin. Belize voi saada aortan läpät pumppaamaan vauhdikkaammin hintatasonsa puolesta, mutta muutamankin päivän visiitiksi maa sopii hyvin ja on tunnelmaltaan varsin erilainen muihin Keski-Amerikan maihin verrattuna. Kävimme Belizessä snorklaamassa ja näin muuten keskityimme lähinnä ottamaan rennosti.

Guatemala <3 Saapuessamme Guatemalan ja Belizen väliselle rajalle meitä neuvottiin, että virallisesti Guatemalaan pääsemiseksi ei tarvitse maksaa mitään. Epävirallisesti virkailijat kuitenkin vetävät 3-5 dollaria välistä siitä, että laittavat leiman passiisi. Tiskillä asioimisen jälkeen passi on syytä tarkastaa vielä uudelleen, sillä jos virkailija ei ole lyönytkään leimaa passiin, voi maasta poistuessa olla edessä satojen eurojen sakko. Rajalle tultaessa meihin iski tilapäinen mielenhäiriö ja päätimme, ettemme aio maksaa kolmea dollaria Jose Manuelin kahvikassaan. Sehän on ryöstöä. Korruptiota. Ennenkuulumatonta. Olemmehan sentään eurooppalaisia. Pitkän vänkäämisen jälkeen saimme lopulta maahantulokaavakkeet ja viiksekäs setä vei passimme muutamaksi kymmeneksi minuutiksi epämääräiseen toimistotilaan ”tarkistettavaksi”. Vatsanpohjat kuralla mietimme, millaiseen Interpol-rekisteriin tietomme päätyvät, kuinka monet stereot henkilötiedoillamme ostetaan lapsille ensi jouluksi, kuinka paljon joudumme lopulta maksamaan maasta poistuessa ja miten kauan bussikuski jaksaa odottaa pihejä länkkäreitä. SÄÄSTIMME KUITENKIN SELVÄÄ RAHAA. KOLME DOLLARIA. JOKAINEN MARKKA ON MILJOONAN ALKU. Tässä vaiheessa, hyvät toverit, voisin todeta: Maksakaa vaan se perhanan kolme dollaria.

Matkustuskohteena Guatemala on pääosin todella halpa. Vierailimme Floresissa, Tikalilla, Antiguassa ja San Pedrossa Atitlan-järvellä. Hintatason hyppäyksen huomasi etenkin Antiguassa, jossa hinnat olivat yhtäkkiä helposti kolminkertaiset Floresiin tai San Pedroon verrattuna. Antiguassa pääsimme kuitenkin viettämään vappua kaikkien perinteiden mukaisesti :) löysimme serpentiiniä, hassuja hattuja, ilmapalloja ja skumppaa, ja suuntasimme piknikille paikalliselle näköalakohteelle. Mahtavaa! Sydän läikkyi onnesta ja ainakaan vappua ei tarvinnut juhlia toukokuisessa räntäsateessa sormet kohmeessa. Koska Guatemalassahan ei voi sataa. Vappuaattona. Huhtikuussa. Koko päivänä ei tullut saletisti pisaraakaan vettä!! Jotkut perinteet eivät ehkä katso aikaa tai paikkaa...

Guatemalassa voisi helposti viettää pidemmänkin aikaa, erityisesti, jos on kiinnostunut luonnosta, paikallisesta kulttuurista tai arkeologisista kohteista. Jos olet, mutta matkatoverisi eivät, herranjumala, tee maailmalle palvelus ja ohjaa matkaseuralaisesi Guatemalan jälkeen jonnekin biitsille. VÄLITTÖMÄSTI! Pitkitä maassaoloa vain omalla vastuulla, luota tuskanhikikarpaloindexiin. This is serious shit, mään!

Guatemalan San Pedrossa päätimme ottaa yöbussin Nicaraguaan. Yöbussi kulki El Salvadorin ja Hondurasin läpi ja olimme lukeneet vastaavan reitin tekemisestä hieman huonoja kokemuksia. Suurin riski tielläliikkujille ovat ryöstäjät, huonokuntoiset tiet sekä holtittomasti ajavat bussikuskit. Tästä syystä päätimme sivuttaa paikalliset chicken-bussit sekä pienet shuttle-autot ja matkustaa Nicaraguaan isolla yöbussilla, jossa oli turvallisuussyistä myös useampia henkilökunnan edustajia. Moni on varmasti tehnyt vastaavan reissun ilman kummempia ongelmia paikallisbusseillakin. Bussi San Pedrosta Managuaan maksoi noin 50 dollaria ja matka kesti 30 tuntia. Kaivoimme passejamme esiin useaan otteeseen rajanylityksiä varten ja muutaman kerran paikalliset poliisit kävivät tarkistamassa bussin, mutta muuten matka sujui ilman ihmeellisempiä käänteitä. Toinen vaihtoehto meille olisi ollut mennä ensin Guatemala Cityyn, sieltä El Salvadoriin, viettää yö San Salvadorissa ja aamulla ottaa bussi Hondurasin läpi Managuaan. Osittain halusimme siis järjestelyllämme myös säästää aikaa.

Nicaraguassa reissuväsymys alkoi hieman painaa ja vierailimme enää Granadassa ja San Juan Del Surissa ennen paluuta Costa Ricaan. Nicaragua on myös kohteena halpa, joten jos suurempaa kunnianhimoa olisi vielä ollut jäljellä, olisimme varmasti kierrelleet enemmänkin. Kävimme Nicaraguassa myös viime vuonna hieman ennen joulua, joten Nicaraguaan paluussa oli jo hieman löysäilyn makua ja halusimme lopulta viettää viimeiset lomapäivät nollatulostavoitteella rannalla.

Matkavinkit:

Kun tarpeeksi kauan yrittää löytää keskusteluyhteyttä (mölisee, vänkää, kitisee), voi löytää itsensä tanssimassa kongaa Cancunin Coco Bongossa maksamatta sisäänpääsystä pesoakaan.

Jos haluat nauttia paikallisesta, autenttisesta tunnelmasta, tuntea historian havinaa ja tutustua hieman Meksikon harmaantalouden pääelinkeinon harjoittajiin, yövy Chetumalissa. Ihana kaupunki, mieletön fiilis! Tää on uus Porvoo!

Ennen snorklausreissun alkua hae näppituntumaa tulevaan kompuroimalla sentin korkuisen kynnyksen kanssa. Polskutellessasi vedessä paketoidun jalkasi kanssa voit vihdoin kokea olevasi tosielämän Ariel. Vain Pärsky, Sebastian ja Joonas puuttuvat!

Kahden viikon detox-kuuri: syö katuruokaa Guatemalassa, osta vielä jokin kivannäköinen juoma jäillä ja kermavaahdolla kyytipojaksi. Odota puolesta tunnista pariin tuntiin -> nauti. Pysyvämmän lopputuloksen saavuttamiseksi: toista sama ostamalla epämääräisen näköisiä tortillaleipäsiä hapankermalla höystettynä nicaragualaisessa bussissa. Buen provecho!

What happens in San Juan Del Sur, stays in San Juan Del Sur.

Matkailijan motto, vol 2:

“Soijaa pukkaa...”
”Paljo tääl maksaa mojito?”
“Näitsä, mitä luomuja!”
”Onks tää Anna taas joku kivikasa?”
”Salla, onks sul viel immodiumii?”
”Tänään tehdään sit ruokaa hostellilla!”


<3

---

Kävimme äänestämässä Suomen suurlähetystössä Mexico Cityssä!

Isla mujeres

Chichen Itza

Caye Caulker, Belize

Flores, Guatemala

Auringonnousu Tikalilla

Vappu Antiguassa :)